I constantly feel like cutting

Otsikko kertoo aika paljon.

Mutten oo vielä tehny mitään.
Silti vuodan verta ympäri kroppaa. Kynsinauhat halkeilee ja nytkin vuotaa kaks, jalat ja kädet on täynnä tahattomia pieniä arpia tms jotka vuotaa aina välillä ja pisteenä  iin päälle nenästä valuu verta, taas. Ja mikään ei auta! Oon kokeillu vaikka mitä...
Enkä oikein edes tiedä miltä musta tuntuu, ei ainakaan hyvältä, mut en osaa sanoa mikä on päin mehtää.

"Kun voimat oudon maan, sun veisi mukanaan

mä missä lienenkin niin tulen takaisin

Sun rinnallasi oon, yön pedot kaikotkoon

sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa

Mutta en sun särkyä anna mä en

Et ole vahva et, yön varjoon pakenet

mut seuraasi sun jään, en päästä lähtemään

Viel aamu sarastaa, se haamut karkottaa

sillä en sun särkyä anna mä en

Niin katoavaa on voimat ihmisen,

vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa

Mutta en sun särkyä anna mä en"

Perfect

Kattelin just Black Swanin ja en kyllä keskittyny siihen tarinaan, vaan niihin hento-pienikroppasiin tanssijoihin... Mieki haluan olla tollanen pikkunen ja laiha! Ja aion olla joku päivä.

Siks päätin, että otan itteeni niskasta kiinni. Oon päästäny itteni huonoon kuntoon, mutten halua alkaa valehdella, joten en ota äärimmäisiä keinoja käyttöön. Hillitsen terveellä tavalla ja palaan normaaliin ruokavalioon. Eli nyt en vähennä ruokaa, vaan muutan sen laatua.

Sain just itteni kuulostaan heikolta ja itsekurittomalta ja luuserilta ja luovuttajalta, kun vähän aika sitten laihduin silmissä...

Nyt kukaan ei voi olla tätä vastaan, koska:

a) en ota radikaaleja keinoja käyttöön

b) miulla on oikeesti jotain mistä pudottaa.

Luin äsken Nooran blogia, jossa se puhuu miusta. Se on huolissaan ja kirjotti mm. näin: "jota en halua enkä aio kytkeä suljetulla osastolla letkuihin tai pahimmillaan kantaa hautaan arkkua, joka painaa niin vähän että monta kertaa tarvii tarkistaa että onko se luurangoks laihtuneen menetetyn rakkaan maalliset jäänteet siä vielä vai ei."

Toi oikeesti säikäytti miut! Mut ei se voi olla vaarallista, kun teen sen terveellä tavalla ja en oo alipainonen. Eihän...?

Nyt en osaa asettaa itelleni mitään tavotetta, koska en oo käyny vaa´alla kahteen kuukauteen. Outoa...

Mutta päätin, että huomenna käyn vaa´alla ja kirjoitan ylös mitä se kertoo.

Why I can´t be old me?

Anoreksia-minäni nostaa taas päätään, enkä yhtään ihmettele...
Lauantai-iltana on juhlat, johon ostin ihanan mekon, joka on aika tuikka. Tiesin ostaessani, että siitä voisi tulla ahdistus.
Aikaa ei oo paljon, joten mielessä on ollu jo viikon äärimmäiset keinot. Eli paastoamista ja seuraavan kerran kunnolla ruokaa juhlissa. Mutta haluanko näännyttää itseäni? Haluanko taas piilotella äärimmäisiä keinojani? Haluanko taas keksiä tekosyitä miks en syö? Ja kaikki vaan, että näyttäisin hyvältä lauantaina? Näköjään joo!!
Mut silti jollailailla haluan päästä tästä eroon, mutta en voi näyttää läskiltä lauantaina. Muut ajattelis varmasti että "oho, se on lihonu sen laihtumisen jälkeen" tms. Enkä halua sitä!!!

Who I am?