Siks päätin, että otan itteeni niskasta kiinni. Oon päästäny itteni huonoon kuntoon, mutten halua alkaa valehdella, joten en ota äärimmäisiä keinoja käyttöön. Hillitsen terveellä tavalla ja palaan normaaliin ruokavalioon. Eli nyt en vähennä ruokaa, vaan muutan sen laatua.
Sain just itteni kuulostaan heikolta ja itsekurittomalta ja luuserilta ja luovuttajalta, kun vähän aika sitten laihduin silmissä...
Nyt kukaan ei voi olla tätä vastaan, koska:
a) en ota radikaaleja keinoja käyttöön
b) miulla on oikeesti jotain mistä pudottaa.
Luin äsken Nooran
blogia, jossa se puhuu miusta. Se on huolissaan ja kirjotti mm. näin:
"jota en halua enkä aio kytkeä suljetulla osastolla letkuihin tai
pahimmillaan kantaa hautaan arkkua, joka painaa niin vähän että monta kertaa
tarvii tarkistaa että onko se luurangoks laihtuneen menetetyn rakkaan maalliset
jäänteet siä vielä vai ei."
Toi oikeesti
säikäytti miut! Mut ei se voi olla vaarallista, kun teen sen terveellä tavalla
ja en oo alipainonen. Eihän...?
Nyt en osaa
asettaa itelleni mitään tavotetta, koska en oo käyny vaa´alla kahteen
kuukauteen. Outoa...
Mutta päätin,
että huomenna käyn vaa´alla ja kirjoitan ylös mitä se kertoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, jos uhrasit aikaasi!:)