Abien viimeinen koulupäivä.
Itkin viime ja toissayönä elämän tarkoituksettomuutta.
Nyt toistuu viime syksyn yksinolo,
kaikilla kavereilla on kirjoituset.
Onneksi tällä kertaa on Tuukka,
ainakin tällä hetkellä.
Kahdeksan tunnin yöunista nukuin ehkä kolme,
hyvin katkonaisesti herätessäni tunnin, joskus puolen välein.
Vanhat ovat perjantaina.
Viideltä lähtö kampaajalle ja
nukkumaan pääsee seuraavan kerran seuraavan päivän pikkutunneilla.
Jos siis noita abeja kiinnostaa viettää jatkoja, niin kuin sovittiin kauan sitten.
Kävin maanantaina kirkkain silmin ja hymy kasvoillani koululääkärillä.
Määräsi minut verikokeisiin ja sydänfilmiin,
vaikkei mitään erikoista vaikuttanut olevan.
Ehdotteli myös nuorten aikuisten poliklinikkaa,
tai jos on rahaa, voi mennä terapeutillekin,
tietty osittain Kelan maksamana.
Pakko ei ole vielä mennä minnekään,
jos tämä "hyvä kausi" jatkuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, jos uhrasit aikaasi!:)