Nothing hurts like

Koeviikon loppumisen ja uuden jakson alkamisen antama motivaatiopiikki tuli taas. Epäilen sen kestoa kuitenkin, eihän se ole ennenkään kauaa kestänyt.

Samoin kävi laihdutus motivaation kanssa. Koeviikkoa ei vain selviä syömättä. Ainakaan mie, koska en pysty lukemaan ellen syö samaan aikaan jotain. Tällä kertaa meni omenoita ja hapankorppuja, paljon.
Olen koulussa pidempään, kuin viime jaksossa, vaikka miulla on nyt vähemmän kursseja. Tiistaina olin kotona juuri ajoissa kuudeksi, että ehdin äidin kanssa kauppaan etsimään talvitakkia. Tänään lähdin jo kahdelta, huomenna mennee neljään, vaikka pääsen vähän vaille 12. Kaiken stressin, paniikin ja ajankäytön alku ja juuri on kuvaamataidon lukiodiplomi. Kuusi viikkoa, kuusi aihetta (joista valitaan yksi), kaikki kuvisluokan materiaalit käytössä. Muttei yhtään ideaa. Ei minkäänlaista inspiraatiota. Huomenna pitäisi olla suunnitelma ja jonkinlainen idea.
Kaikesta valittamisestani huolimatta viihdyn koulussa. Mieluummin siellä, kuin kotona homehtumassa (ja syömässä). Lupaan, että saan kyllä tarpeekseni jossain vaiheessa, elkää olko huolissanne ;D
Nyt en saa tehdä enää uusia viiltoja, koska jouluna pitäisi reisien olla normaalien näköiset, koska ollaan hyvin suurella todennäköisyydellä menossa mökille, jossa mennään joulusaunaan.