En oo enää ilmeisesti puheväleissä isäni kanssa. Mutta oon itseasiassa tyytyväinen siihen, että uskalsin ensimmäistä kertaa elämässäni huutaa sille päin naamaa! :D Ei kuulosta ehgkä hyvältä, mut oon tyytyväinen, ainakin jollain tasolla. Nyt se on lähettäny miulle ainakin yhden viestin, mut en haluu ees avata sitä. Enkä avaakaan. Saa luvan miettiä sita kaikkea ihan vaan keskenään (tämä ei siis ole ensimmäinen kerta, kun raivostun isääni ja olen puhumatta hänelle). Viestissä olisi kumminkin jotain loukkaavaa minua, äitiäni, tai isäpuoltani kohtaan. Miksi siis edes haluaisin lukea sellaisen viestin? Entä jos siellä onkin kysymys, että mistä suutuin tms.? No, saa miettiä ihan keskenään.
En myöskään ole hirveän hyvissä väleissä äitini kanssa. Tai veljeni.
Tästä hyvä esimerkki on se, että kun tulen kotiin, hymyilen usein, mutta heti, kun astun kotiin, täällä on meneillään tai alkaa korvia raastava huuto milloin mistäkin. Siinä kyllä kenen tahansa hymy hyytyyy nopeeasti.
Söin tänään aivan liikaa!!!! Töissä oli kakkua ja koska koko viime viikon kieltäydyin kaikesta tollasesta töissä, ja ne työntekijät on ruokiksella muutenkin ihmetelly miun syömisiä, niin oli pakko syödä kiellettyä ruokaa, ettei ne ihmettelis enää....
Aattelin yks päivä töistä kävellessäni, että miulla ei oo hirveesti (=yhtään) kuvia täällä. En uskalla/kehtaa laittaa ittestäni kuvia, mut voisin alkaa lisäileen weheartit.com.in kuvia.... niitä on miulla tallessa ihan sikana!
Oli ehkä taas yks njiistä sekavista päivityksistä, mutta anti olla.
Olin joskus nuorempana balettitanssija. Haaveilen edelleen välillä siitä, että oasisin liikkua niin kauniisti, kuin ballerinat, muttakun en enää osaa...:(
Olen myös miettinyt paljon miten olisin voinut välttää tämän laihdutuskierteen, anoreksiaksikin kutsutun sairauden...? Tulos: en mitenkään. vaikka olisin voinut jatkaa balettitanssia (harrastan siis edelleen tanssia ja olen tanssinut montaa eri tyyliä, hiphopista balettiin) olisin siellä sairastunut, aivan kuin kaverini, joka oli samassa ryhmässä. Ja nyt, ilman sitä sairastuin silti. Olen tanssin ohella käynyt läpi kaikki muutkin minut altistaneet asiat ja päätynyt siihen, että en olisi itse voinut suojella itseäni paljon mitenkään.
Ps. sain juuri isältäni uuden viesti ja en halua avata sitäkään. Minulla ei ole hänelle mitään sanottavaa kaiken tämän jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, jos uhrasit aikaasi!:)