Menin Eeviltä suoraan vanhan kaverini synttäreille, jossa oli sitten lisää ruokaa ja piti taas esittää, että syön normaalisti, eli ei kun taas ruokaa. Miksi juhlissa täytyy aina syödä?!
Olen onnellinen siitä, että näen Iidan pitkästä aikaa! Näimme viimeksi jouluna ja se on aivan liian pitkä aika. Hänen kanssaan on ihanaa viettää aikaa, kun olemme aivan samalla aaltopituudella, ymmärrämme toisemme puolesta sanasta ja vaikka olisimme olleet vuoden erossa tuntuu kuin olisimme nähneet viimeksi eilen.
Tommi sanoi äsken facebookissa, että minusta näki perjantaina, että kaikki ei ollut hyvin. Olin kuulemma omissa maailmoissani aina välillä ja hymyillessäni silmistäni puuttui tietty pilke. Mutta sen toivottavasti huomaa vain läheinen ystävä. Olen harjoitellut feikkihymyä kauan ja olen mielestäni aika hyvä siinä.
Tässä tulee nyt vähintään muutaman päivän postaus-tauko (ei sinänsä, en kirjoitakaan joka päivä, mutta jos kommentoitte, julkaisemisessa saattaa kestää). Taukoni voi venyäkin, riippuu vähän sukulaisista, siitä, kuinka paljon saan omaa aikaa.





Koita jaksaa, kiitos ihanasta postauksesta <3
VastaaPoistakiitos <3
Poista