keskiviikko 7. elokuuta 2013

"Ja kysyt miksi kyyneleet"

En tiedä miksi murruin taas.
Viilsin reiteen aivan liian monta viiltoa eilen illalla.
Pari niistä oli vielä aamullakin auki.
Pahinta on, ettei minnuu kaduta.
Olin jo pari kuukautta ilman.
Nyt pitäisi olla se fiilis, että miksi taas olin niin tyhmä.
Mutten tunne mitään.
Okei, reiteen sattuu fyysisesti.
Mutta tarkoitan psyykkistä puolta.
Ennen tästä alkoi oravanpyörä,
kun haukuin itseäni, että miksi viilsin.
Ja sitten tulee niin paha olo, etten enää kestä
ja viillän uudestaan.
Ja seuraavana päivänä sama uudestaan.
Mutta nyt ei tunnu miltään.
En koe järkyttävää itseinhoa tekemästäni,
ehkä en osaa enää välittää siitä mitä teen itselleni?

3 kommenttia:

  1. Tiedän ettei tällä kommentilla ole varmaan mitään merkitystä tossa mielentilassa mutta lopeta. Myöhemmin se kaduttaa. Koska jos sulla ei jo ole, niin tolla menolla saat arpia joita aika ei enää pyyhi pois. Ja kun se päivä koittaa että olet jo päässyt yli asiasta se kaduttaa, kukaan ei halua selitellä. Ja peittelyyn kyllästyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi.
      Miulla niitä arpia on jo, ei tosin erityisen näkyviä kaikki.
      Olen yrittänyt lopettaa monta kertaa, mutta aina se mennee puihin.

      Poista
  2. mullakin toukokuussa ku olin ollu monta kuukautta ilman viiltelyä, ni ei tuntunu psyykkisesti yhtään miltään. ei kaduttanut, ei auttanut, ei mitään.

    VastaaPoista

Kiitos, jos uhrasit aikaasi!:)